Flammie A Pirinen on github pages
Kirjoitin tällaisen muistilistan joskus 1990–2000-luvun taitteessa kun käänsin paljon ohjelmistoja. Alkuperäinen lista lienee jo kadonnut internetistä, tässä on vain joitain huomioita ohjelmakäännöksistä jotka näkyvät edelleen olevan tyypillisiä softakäännösten ongelmia.
Joitain englanninkielisiä sanoja on syytä pitää erityisesti mielessä käännöksiä tehdessä, sillä niiden suora kääntäminen tekee käännöksistä tosi kökköjä. Joskus ne ovat alkukielisissä versioissakin tosi huonoja, mutta ohjelmoijat käyttävät niitä tottuneesti joten niitä tulee aina vastaan.
Ohjelmoijilla on usein tapana kirjoittaa että jokin tehtiin onnistuneesti: “File was read succesfully”, “The download ended successfully” ja jne. Normaalisti kun sanotaan “tiedosto luettu” niin onnistuminen on jo melko selvää eikä sitä tarvitse erikseen sanoa:
Tiedosto luettu
Ei:
Tiedosto luettu onnistuuneesti
Suomeksi ei ole mitään kätevää sanaa joka toimisi kaikille sanan toggle merkityksille, kyse on yleensä jostain on/off-asetuksesta mutta voi olla myös muunlainen sarja asetuksia. Esim. vaihda tai vaihtele on melko ok, mutta silloinkin joutuu usein sanailemaan uudestaan, vaikka “toggle power” voi olla “vaihda virta päälle/pois” (tai kytke) niin “toggle display of HUD” pitää ainakin sanoa että “vaihtele hudin näkyvyyttä”.
Englanninkielisissä teksteissä on usein turhaa löpinää tai tuttavallisuutta, tyypillisin esimerkki tästä on “Are you really sure that you really want to quit?” Suomeksi tämä on syytä kirjoittaa:
Lopetetaanko?
Eikä
Oletko aivan varma että haluat varmasti lopettaa?
Siis koska ei vielä vuonna 2018:kaan softakäännöksissä voi taivuttaa sanoja, ei voi kirjoittaa 1 juttu 3:sta tai 2 juttua 4:stä, oikeastaan ainoa kelpo suomennos on vinoviiva:
X/Y
:-(
Appendille ei välttämättä ole näpäkkää suoraa käännöstä, jos halutaan korostaa että lisätään esim. listan tai tiedoston loppuun (alkuun). Usein kuitenkin vain lisää.
Read-onlyn voi suoraan suomentaa vain-luvuksi, esim. “Read-only mode” = vain-luku-tila, mutta se on hieman kankea, ja joskus on parempi uudellen sanailla vaikkapa kirjoitussuojatuksi jos mahdollista.
Minimum on vähimmäis- ja maximum enimmäis-. Yleensä kyse on määrästä mutta voi olla tilanteen mukaan myös pituus tai mitä tahansa. Usein käytetyt maksimi ja minimi ovat myös käyttökelpoisia mutta saattavat kuulostaa liian teknisiltä ja matemaattisilta jos kyse on ihan perusohjelmista.
Virheviestien kanssa on yleensä hyvä pitää mielessä mitä tarkalleen sanotaan, eli onko ongelma väliaikainen tai pysyvä, kannattaako käyttäjän yrittää uudelleen. Yleensä englanniksi on erikseen “cannot write (into read-only memory” “could not write (disk is full?)”, mutta monet ohjelmien tekijät eivät erottele näitä hyvin joten niitä on myös syytä pitää mielessä itse. Siis “Kirjoitussuojatulle levylle ei voi kirjoittaa” yksinkertaisesti koskaan mutta “levylle ei voitu kirjoittaa” koska tila loppui kesken; viestin koko sisältö pitää vain ajatella kun sitä kääntää.
On varsin yleistä ohjelmoijapuhetta sanoa “error (while) doing stuff”. Ohjelmoijana tulee helpostui kirjoittaneeksi näin kun yrittää kuvailla jotain epätodennäköistä virhettä jonka ei suoraan voi sanoa johtuneen edeltävästä toiminnosta mutta kuitenkin pitää sanoa jotain. Vaikka ehkä suositeltavinta on välttää ylenpalttisen varovaista sanailua ja sanoa että “error while trying to save” on vain “tallennusvirhe” t. “kirjoitusvirhe”, niin jos koko viestin idean yrittää suomeksi sanoa pitää useimmiten käyttää e-infinitiivin passiivimuoto
virhe tapahtui tallennettaessa tiedostoa”,
joskus harvoin
virhe tallentaessa tiedostoa
voisi olla oikein, sen milloin näin on voi havaita muotoilemalla lausetta uusiksi “virhe kun tallennettiin ~ tallentaa tiedostoa”. Kaiketi on niin että vain silloin kun aktiivimuoto toimii 0-persoonarakenteena voi myös aktiivin e-infinitiiviä käyttää.
Englanninkielisissä lähdeteksteissä on tyypillistä esittää ikäänkuin intonaatiokysymyksiä lisäämällä kysymysmerkki jonkinlaisen toteamuslauseenperään, esimerkiksi “end program?”, tämä ei toimi suomeksi sillä suomessa ei varsinkaan kirjakielessä ole tapana käyttää toteamuslauseita kysymyksinä, vaan kysymyssana tai liitepartikkeli -kO on pakollinen. Yleensä käyttämällä liitepartikkelia voikin tällaiset ilmaukset kääntää paljon täsmällisemmin, sillä suomessa kysymyksen voi kohdentaa mihin tahansa sanaan.
Virhe tapahtui. Lopetetaanko?
Eikä:
Virhe tapahtui, lopetetaan?
Monesti ohjelmoijat suosivat erittäin lyhyitä ilmauksia jossa esim. pilkulla ketjutetaan vaillinaisia lauseita, tämä jokseenkin toimii englanniksi muttei juurikaan suomeksi, yleensä kannattaa kirjoittaa auki jonkin sopivan konjunktion tms. kanssa, vaikkapa:
Ei voitu jatkaa ohjelman suorittamista, sillä muisti loppui kesken.